Ampumahiihto on mielenkiintoinen talviurheilulaji, jossa on yhdistetty hiihto ja ammunta pienoiskiväärillä samaan lajiin. Ampumahiihto juontaa juurensa sotilaspartiohiihtoon, joka oli ensimmäistä kertaa talviolympialaisissa vuonna 1924 ja myöhemmin näytöslajina vuosina 1928, 1936 ja 1948. Henkilökohtainen ampumahiihto kehittyi kilpailulajiksi 1950-luvulla, ja se otettiin viralliseksi olympialajiksi Squaw Valleyssa, Yhdysvalloissa 1960. Kilpailumatkana tuolloin oli ainoastaan miesten 20 km. Sen jälkeen lajivalikoima on kasvanut pikkuhiljaa. Heti vuonna 1960 Suomen Antti Tyrväinen voitti ensimmäisen olympiamitalin sen ollessa hopea.
Suomalaisen ampumahiihdon tulevaisuuden odotuksia voidaan asettaa nuoriin, kuten vasta parikymppisenä ampumahiihdon aloittaneeseen Venla Lehtoseen. Tämä imatralaisurheilija yllätti positiivisesti Suomen ampumahiihdon jo maailmancupin avauskilpailuissa napsimalla maailmancup-pisteitä, joten lupa on odottaa edelleen parempaa jatkossakin. Maajoukkueen entinen ja jo edesmennyt ampumasuorituksien huippuvalmentaja Asko Nuutinen ohjeisti ja auttoi valmennusopeillaan mm. Venla Lehtosen ampumatarkkuuteen ja tuloksia alkaa jo syntymään. Pekingin olympiakisoissa vuonna 2022 ovat odotukset korkealla ja viestijoukkueenkin onnistumiseen on realistiset mahdollisuudet nykyisten ampumahiihtäjien jatkon myötä.
Suomalaisten ampumahiihtäjien menestys
Suomalaisen ampumahiihdon kokonaistila on kuitenkin alamäessä, sillä yhden maailman parhaan tämän päivän ampumahiihtäjän, Kaisa Mäkäräisen takana on pitkä tyhjyys eikä muita huippuja ole tuloksien suhteen lähelläkään, Mari Ederiä unohtamatta. Luonnollisesti Kaisa Mäkäräisen mahtavan menestyksen myötä on toivoa paremmasta huomisesta ja varmasti tuleviakin mitalisteja ja mestareita on matkalla huipulle, ja he unelmoivat menestyksestä. Ei Mäkäräisiä ja Heikki Ikolan kaltaisia mestareita ihan joka vuosi eikä edes vuosikymmen välttämättä synny, mutta kova työ palkitaan aina.
Naisten ampumahiihto hyväksyttiin olympialajiksi Albertvillessa vuonna 1992. Kaisa Mäkäräinen voitti viimeksi MM-kultaa vuonna 2011. Suomalaisten miesten ampumahiihto on kaukana parhaista päivistä ja menestyksestä. Viimeisin suomalainen miesten ampumahiihdon maailmanmestari on Paavo Puurunen, joka voitti kaikkien yllätykseksi kultaa vuonna 2001. Menestyksen myötä suomalaisten urheilulajien suosio muuttuu vuosittain, ja vaikka ampumahiihtomenestys onkin kokonaisuudessaan valitettavalla tolalla, on Kaisa Mäkäräisen menestyksen myötä ampumahiihdosta tullut yksi suosituimmista kilpailuista etenkin, kun tämä poikkeuksellinen huippu-urheilija on osallistujien joukossa.
Ampumahiihdon nykytilanne Suomessa
Ampumahiihtomestarimme Kaisa Mäkäräinen pitää yllä menestystä naisten puolella ja taistelee tiukasta maailmancupin voitosta myös kaudella 2018-19. Mari Eder o.s Laukkanen on Kaisa Mäkäräisen mahdollinen manttelinperijä, jolla on myös menestysmahdollisuudet parhaimmillaan. Heidän takanaan tilanne on melko huolestuttava. Junioritoiminta on kuitenkin hallussa ja kasvussa seuratasolla, ja tulevaisuuden näkymät ovat sinänsä hyvät, mutta tuloksia ei synny pikatahtiin laajalla rintamalla. Tulevaisuus rakennetaan luottamuksella ja yhteistyöllä. Ampumahiihdon sponsorointi on naismenestyksen myötä hyvällä mallilla, joten uskoa paremmasta huomisesta on leveämmällekin rintamalle.
Nautitaan kuitenkin näiden kahden menestyksekkään suomalaisampumahiihtäjän aikakaudesta ja toivotaan, että uusia mestareita tulee aiemmin, kuin uskallamme edes ajatella ja mainita ääneen. Mäkäräisen voitot ja palkintopallille sijoittumiset ovat herkkua mahan täydeltä lähes joka viikko, sillä viime aikoina lähes kisassa kuin kisassa hän on onnistunut loistavasti. Kun Kaisa Mäkäräisen ammunta sujuu, niin silloin lähes aina tulosta syntyy ja voimme odottaa menestystä, sillä koko kansan Kaisa on tunnetusti hyvin nopea hiihtäjä, jos vain sukset ovat kunnossa ja toimivat.
Miesten ampumahiihdon näkymät
Huolestuttavampi tilanne on tällä hetkellä miehissä, sillä edes maailmancupin pisteille pääsy ei ole itsestään selvää. Tuomas Grönman on suomalainen ampumahiihtäjä, jonka paras sijoitus on maailmancupin 20. sija vuodelta 2016. Kauden 2018-2019 paras sijoitus on toistaiseksi 25. Tero Seppälä on Haapajärveltä kotoisin oleva suomalainen ampumahiihtäjä, joka osallistui talviolympialaisiin 2018 saavuttaen lupaavasti sijat 20 ja 25. Hän seuraa nuoruuden idolinsa Mika Myllylän jalanjälkiä Tervanevan suoharjoittelulla ja tähtää maailman huipulle. Myös hiihtäjälegenda Juha Mieto harjoitteli suolla.
Usko suomalaiseen miestenkin ampumahiihtoon nousee, suomalaisella sisulla se nousukiito löytyy. Toivokaamme, että se ensimmäinen yllätysmenestys tapahtuu jo tällä kaudella. Kun itseluottamus nousee, niin tuloksetkin alkavat nousta ennen kuin uskallamme edes ääneen mainita ja toivoa. Tero Seppälän tähtäin on maailman huipulle, ja ainakin hänen ankara harjoittelunsa pitäisi tuoda jo tuloksia, kun ammunta vain sujuisi. Naismenestys tarttuu yhteistyön kautta miehiinkin sponsoreiden ja huippuvalmennuksen ja sitkeän junioritoiminnan ja peräänantamattoman osaamisen ja lahjakkuuksien myötä jo lähitulevaisuudessa.
Suomalaisen ampumahiihdon suorituspaikat
Ampumahiihto ja sen hiihtotyyli on vapaa ja siten lähes kaikki hiihtävät vapaalla hiihtotyylillä koko ajan niin sanotusti luistellen, sillä vapaa tyyli on perinteistä hiihtotyyliä nopeampi tapa edetä ladulla. Maailmanmestaruustasolla Suomessa on järjestetty mm-kisoja Lahdessa 1981, jossa järjestettiin myös poikkeuksellisesti ja historiallisesti viestin mm-kilpailu vuonna 2000 (Holmenkollenin sankan sumun takia kilpailu siirrettiin Lahteen järjestettäväksi) ja Kontiolahdella useampaankin otteeseen 1999 ja 2015, joissa myös järjestetään säännöllisesti tai lähes säännöllisesti maailmancupin osakilpailuja.
Ampumahiihdon suosio Suomessa
Vaikka valovoimaisimman menestyjän tittelin omaava Kaisa Mäkäräinen onkin ampumahiihdon maailman huipulla, ei se kummoisesti ole harrastajamääriin Suomessa vaikuttanut. Lajin kiinnostus katsojamäärissä on luonnollisesti moninkertaistunut menestyksen myötä. Lajin harrastus on kuitenkin pienimuotoista esim. hiihtoon nähden. Onhan se ymmärrettävääkin, sillä kun aseen asettaa selkään, niin ei sitä hiihdellä yhtä vapaasti kuin ilman asetta missä tahansa ja milloin vain. Aseena ampumahiihdossa käytetään pienoiskivääriä. Hiihtomatkoja ampumahiihdossa ovat: 20, 15, 12,5, 10 ja 7,5 km ja lisäksi viestit ja joukkuekilpailut.
